Ohjausta työhön

Uudelle työntekijälle

Tervetuloa osaksi kirkon työyhteisöä!

Perehdyttäminen on uuden työntekijän vastaanottamista osaksi seurakunnan työyhteisöä sekä ohjausta työhön ja työtehtäviin. Perehdyttämisen merkitys on erityisen suuri työuran alkuvaiheessa, mutta sitä tarvitaan myös tehtävänkuvan muuttuessa tai pitkän virka- tai työvapaan päättyessä. Seurakunnat vastaavat työntekijöidensä riittävästä perehdytyksestä ja yhteisten perehdyttämiskäytäntöjen ja ohjeiden laatimisesta. Käytännön perehdytyksestä vastaa työntekijän esimies.

Perehdyttämisen ohjeet ja lomakkeet Kirkon perehdyttämisopas

Kuvituskuva: Kättely

Mentorointi

Mentorointia käytetään perehdytyksen jälkeen tukemaan työntekijän ammatillisuuden ja identiteetin kasvua. Mentoroinnilla tarkoitetaan työhön liittyvien kysymysten käsittelyä yhdessä kokeneemman työntekijän kanssa.

Mentorointi on kestoltaan noin vuoden mittainen ohjausprosessi. Siihen sisältyy useimmiten 10 tapaamista eri työyhteisössä työskentelevän mentorin kanssa. Mentorit toimivat tehtävissään vapaaehtoisesti ja palkkiottomasti. Ohjauskeskustelut ovat kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia. Vaihtoehtoisesti mentorointia voidaan toteuttaa myös mentorointiryhmänä.

Mentoroinnin osapuolten esimiesten on hyvä olla tietoisia asiasta. Mentorointia voi tiedustella hiippakuntapastorilta (papit) oman työalansa
hiippakuntasihteeriltä tai lakimiesasessorilta (talous- ja hallinto).

Partiotyön mentorit

Kirkolla ja partiolla on satavuotinen yhteinen taival. Partion asema seurakunnissa vahvistui 80-luvulla, kun piispainkokous hyväksyi sen nuorisotyön työmuodoksi. Tänään kutsumme Sepoiksi niitä seurakunnan työntekijöitä, joiden työ liittyy partioon. Koulutetut Seppomestarit toimivat Seppojen ja koko partiotyön alueellisina mentoreina ja tukihenkilöinä.

Lapuan hiippakunnan mentoreina toimivat Seppomestarit
– Maria Pirttinen, Kauhavan seurakunta, maria.pirttinen@evl.fi
– Pasi Bom, Jyväskylän seurakunta, pasi.bom@evl.fi

Mentoroinnin ohjeet ja lomakkeet

Työnohjaus ja konsultaatiot

Työnohjauksella tuetaan persoonallista ja ammatillista kasvua sekä ammatti-identiteetin vahvistumista. Työnohjauksessa arvioidaan ja kehitetään ohjattavan työ- ja toimintatapoja koulutetun työnohjaajan opastuksella. Työnohjaukseen liittyvät keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Työnohjaus toimii parhaimmillaan normaaleissa työtilanteissa erilaisia ongelmia ennaltaehkäisevänä toimintana.

Työnohjaus kestää yleensä noin kaksi vuotta. Ohjaus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Yksilöohjauksessa tapaamiskertoja on 40 ja ryhmäohjauksessa 30. Ryhmän koko vaihtelee 2-5 henkilöön. Ryhmämuotoinen työnohjaus antaa mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista ja laajentaa näkemystään omasta työstään osana laajempaa kokonaisuutta. Pitkien työnohjausprosessien lisäksi voidaan esimerkiksi työnkuvan muuttuessa, pidemmän virkavapaan jälkeen tai muusta syystä toteuttaa lyhyempiä työnohjauksia.

Tiimien työnohjaus palvelee saman työyhteisön jäseniä ja esimiestä mm. työntekijöiden vaihtuessa, työn ”uudelleen ajattelemisessa” ja kehittämisessä. Tiimien työnohjausten määrät sovitaan tapauskohtaisesti.

Työnohjaukseen hakeutuminen

Työnohjaukseen voivat hakeutua kaikki kirkon tai seurakuntien työntekijät, joilla on vähintään parin vuoden työhistoria. Kirkon työnohjaajien palvelut ovat maksuttomia kirkon työssä toimiville. Kustannuksia saattaa syntyä kuitenkin esimerkiksi matkakuluista. Työnohjauksen aloituksesta tuleekin aina ensin keskustella esimiehen/työnantajan kanssa. Työntekijä on työnohjauksessa työajallaan ja ohjaukseen liittyvät kulut korvataan KirVESTES:n mukaisesti. Vähintään kymmenen kerran tapaamisista osallistuja saa todistuksen.

Työnohjaukseen hakeutuvan tulisi jo hyvissä ajoin miettiä omia oppimistavoitteitaan ja odotuksiaan. Nämä tiedot auttavat sopivan työnohjaajan löytämisessä. Neuvoa työnohjaajan valintaan voi kysyä myös yhteyshenkilönä toimivalta hiippakuntasihteeri Johanna Korkeaniemeltä.

Työnohjauksen ja konsultoinnin ohjeet ja lomakkeet

Kirkon työnohjauksen periaatteet Tutustu työnohjaajiin lapuan hiippakunnassa