Spiritualiteetti ja jumalanpalvelus

Rippikoulutyön palautepäivä kalajaisissa 17.3.2004

Peräseinäjoen esitys oppimiskokonaisuudesta

lisätietoja : irja.hietala@evl.fi

 

Helmihetki

Käytännön toteutus

1. Helmet ostettiin askartelukaupasta isona eränä koko kesän tarpeisiin
2. Isoset lajittelivat edellisenä iltana jokaiselle tarvikkeet pusseihin
3. Ensimmäisenä leiripäivänä helmihetkessä jokainen kokosi ohjeiden mukaan oman helminauhansa
4. Helminauhaa kokoamisen aikana kerrottiin jokaisen helmen merkitys
5. Helmihetki toteutettiin joka päivä keskipäivällä, luokkahuone laitettiin aina samaan järjestykseen: pöydät sivuun, jokaiselle oma patjansa, tilanteeseen opeteltiin tulemaan hiljaa (rukoushelminauha ja Raamattu mukana)
6. Jokainen makasi omalla patjallaan ja tutki helminauhaansa
7. Klassinen musiikki ja Lönnebon kirjan rukoukset vuorottelivat (pappi ja nuorisotyönohjaaja vuorottelivat hetken vetämisessä)
8. Helmet valittiin päivän teeman mukaisesti
9. Helmihetken jälkeen siirryttiin suoraan raamattuhetkeen kuuntelemalla Kari Hakalan lukemaa Markuksen evankeliumia (raamattuhetki jatkui vielä ryhmissä)

Mitä opimme?
1. Hiljaisuuden opettelu on tosi tärkeää ja rauhoittumista voi myös oppia!
2. Etukäteissuunnitelma on välttämätöntä
3. Ulkonaiset puitteet ovat olennaisia ( jokaisella helminauha käytössä,patjoilla rauhoittuminen, kiireetön hetki, rauhoittava musiikki)
4. Helminauhan käyttömuodot ovat rajattomat
5. Yllättävää kyllä: tämänkin asian toteuttamiseen tarvittiin kaikkia tiimin jäseniä ja vielä isosiakin avuksi!

Jumalanpalvelus, rastirata

Virtain srk:n riparien starttileireillä 2003

 

  • Aikaa käytetään 25 min/paikka.
  • Klo 13 aloitetaan, klo 14.15 päiväjuoma
  • 14.30 jatketaan
  • Klo 16 rastit on kahlattu läpi. Riparilaiset saa pitää taukoa ja rastien vetäjät kokoontuu yhteen kasaamaan rasteilla tuotetuista jutuista leirin päätösjumiksen
  • lisätietoja Seija Laaksonen e-mail : cia@iki.fi
Rasti 1

1) Jumalapalveluksen virret

Mitkä aiheet eri virsillä on jumalanpalveluksissa?

1. Alkuvirsi : Liittyy päivän aiheeseen
7. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (kysy mitä tarkoittaa pyhä kolminaisuus, = Isä, Poika ja Pyhä Henki)
12. Päivän virsi - päivän evankeliumitekstiin ja aiheeseen liittyvä. Jumalanpalveluksen "tärkein" virsi.
14. Virsi (tai muuta musiikkia) - lauletaan ennen saarnaa. Saarnan aiheeseen liittyvä. Voi olla saarnan pitävän henkilön valitsema
17. Virsi (tai muuta musiikkia) - lauletaan uskontunnustuksen ja yhteisen esirukouksen välissä.
19. Uhrivirsi - eli "kolehtivirsi". Omastaan jakaminen, lähetystyö, päivän aiheeseen voi myös liittyä jotenkin.
28. Päätösmusiikki (joka voi olla myös virsi)
  • Isoset käyvät ryhmän kanssa läpi lyhyesti jumalanpalveluksen virret.
  • Isoset lukevat ryhmälle Raamatusta päätösjumalanpalveluksen evankeliumitekstin ja kertovat jumalanpalveluksen aiheen.
  • Sitten kukin ryhmä (5) valitsee päätösjumalanpalvelukseen yhden virren. (Kohdat 14 ja 17 jätetään pois niin tulee sopivasti 5 virttä)
  • HUOMIOIKAA se että nämä virret on tarkoitus leirin päätösjumiksessa myös laulaa. Älkää turhaan valitko kamalan outoja virsiä. Kitaralla säestettävät on ihan kivoja, jos isosissa ei satu olla pianisteja jotka osais säestää… Virret menee kyllä ilman säestystäkin, jos ne vaan on tuttuja.
2) Uskontunnustus

Miksi jumalanpalveluksessa lausutaan uskontunnustus?
Vastaus: jos ei uskalla tai osaa itse ja omin sanoin tunnustaa uskoaan, voi tehdä sen yhdessä ja se on opeteltu ulkoa.

Uskontunnustus isona tauluna esillä

Isot paperit jossa otsikot:
"Minä uskon Jumalaan, Isään…"
"Minä uskon Jeesukseen…"
"Minä uskon Pyhään Henkeen…"
· Ryhmäläisille jaetaan kullekin 3 eriväristä ja -muotoista lapusta, johon he saavat kirjoittaa omia ajatuksiaan vastaukseksi/ jatkoksi otsikoihin.
· Lappuset liimataan papereihin
· Taustalla soi musiikkia.

Rasti 2
  • Käydään läpi virsikirjan sisältö - virret, ja erityisesti mitä osastoja siellä on virsien jälkeen.
  • Väritetään virsikirjan reunaan hakemisto, joka helpottaa virsikirjan käyttöä. Isoset opastavat ja neuvovat, että jäljestä tulee oikeasti siisti ja homma menee oikein.

Rasti 3 - Jouko Palomäki tällä rasteilla

3) PapinJA SRK:n "Vuoropuhelut"
  • Mitä ja miksi? Käydään läpi jumalanpalveluskaavasta.
  • Mitä tällaisia vakiintuneita sanontoja nuorten elämässä on? Tervehdyksiä, huudahduksia yms. joihin vastataan tietyllä tavalla.
Rasti 4

4) Yhteinen rippi

  • Ihan aluksi lukekaa virsikirjasta esimerkeiksi erilaisia synnintunnustuksia. Kohdat 700 - 714.
  • Kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi laatia yksi synnintunnustusteksti
  • ·15-v. nuoren, perheenäidin, opettajan, työmiehen, vanhuksen synnintunnustus. (Kullekin ryhmälle eri).
  • Ensin ryhmä pohtii, mitä asioita kyseisellä henkilöllä on sydämellään.
  • Miten ja missä hän näitä asioita Jumalalle sanoo?
  • Ajatelkaa ihan tavallisen ihmisen kannalta. Ei mitään mässäilysyntejä eikä tehdä jutusta pilaa. Ihan todellisia arkielämän juttuja, joissa on tullut mokattua ja jota haluaa pyytää Jumalalta anteeksi.
  • Kirjoittakaa asiat paperista leikattuun sydämeen.( A4-paperista niin iso kuin saa). Valitkaa ryhmästä yksi henkilö, joka päätösjumiksessa lukee sen. Siis " 15-vuotiaan nuoren sydämellä on riita vanhempien kanssa, tupakkiaskin varastaminen… jne" Lukemisen jälkeen sydän viedään alttarille krusifiksin juurelle.
  • Kun kaikki sydämet on viety alttarille, luetaan virsikirjan takaa yhteen ääneen yhteinen synnintunnustusrukous. Esim. kohta 714.
  • Joku leiriläisistä tai isonen lukee lopuksi synninpäästön.
Jumalanpalveluksen rukoukset
  • Päivän rukous - päivän aiheeseen liittyvä lyhyt rukous
  • Yhteinen esirukous - yhteisten tärkeitten asioiden puolesta rukoilemista
  • Isä meidän-rukous - Jeesuksen opettama rukous, joka sisältää "kaiken" mitä rukouksen tulee sisältää…
  • Isonen selittää lyhyesti rukousten sisällön ja paikan jumlanapalveluksessa.
  • Rastilla on kynttilöitä ja iso esirukouslaatikko, lappuja ja kyniä.
  • Isä meidän rukous isona tauluna
  • Esimerkkejä päivän rukouksista (Joulu, pääsiäinen, yms)
  • Ryhmän tehtävänä on kirjoittaa nimettöminä omia esirukousaiheitaan laatikkoon.
  • Ohjeita esirukouksen kirjoittamista varten : Mihin asioihin mielestäsi tarvitsee pyytää Jumalalta apua, siunausta, varjelusta, johdatusta, voimia, tukea…. Sinulle itsellesi, läheisillesi, yleisemmin kenelle…
  • Taustalla soi rauhallinen musiikki
Herran siunaus

  • Mitä Herran siunaus tarkoittaa ? Kaksi isosta lukee tekstin, toinen lukee lihavoidulla kirjoitetut Herran siunauksen sanat, toinen sen perässä olevan tekstin. Sytyttäkää kynttilä. Älkää aloittako ennen kuin väki on hiljaa. Tämä on pieni hartaushetki, rauhoitutaan siihen.
  • Herra siunaa meitä… Mitä se siunaus on ? Elämme joka päivä Jumalan siunauksen varassa. Kun siunaamme toisiamme tai pyydämme siunausta toisillemme, voimme luottaa siihen, että kolmiyhteinen Jumala kääntyy puoleemme ja on meidän kanssamme. Kaikki hyvät asiat elämässämme ovat viime kädessä seurausta siitä, että Jumala on meitä siunannut.
  • Ja varjele meitä…. Muistatko kun kompuroit jossain. Vähältä piti, ettet kaatunut. Mutta ei sitten kuitenkaan. Tai silloin kun melkein jouduit onnettomuuteen. Mutta juuri ja juuri selvisit tilanteesta. Tai silloin kun ihan oikeasti kävi pahasti. Mutta sinä toivuit siitä, vielä ei ollut sinun aikasi kuolla. Tulitko silloin ajatelleeksi, että joku varjeli ja suojeli sinua. Jumalalle mikään ei tapahdu sattumalta. Hän tuntee ja tietää meidän elämme. Hyvää tuuria ja sattumaa ei ole. Se mitä me sanomme hyväksi tuuriksi ja onneksi, on Jumalan varjelusta
  • Herra kirkasta kasvosi meille… Jumala on näkymätön meidän silmillemme. Siksi erehdymme ajattelemaan, että Jumala on etäinen ja vieras. Mutta Jumala haluaa, että me tunnemme hänet, niin kuin hän jo tuntee meidät. Kun opimme tuntemaan Jumalaa, Hänen kasvonsa kirkastuvat meille - hänestä tulee tuttu ja läheinen.
  • Ja ole meille armollinen … Elämässä tulee tehtyä vääriä valintoja, vääriä asioita. Huonoja juttuja hyvien sijasta, vahingossa ja ihan tahallaankin. Mokia ja epäonnistumisia. Me tarvitsemme uusia mahdollisuuksia, lupaa aloittaa alusta, vapautusta synnin taakasta. Jumala on se, joka voi meitä armahtaa.
  • Herra käännä kasvosi meidän puoleemme… Kun Jumala kääntää meihin kasvonsa, se tarkoittaa että hän ei unohda meitä. Hän on kiinnostunut elämästämme ja siitä, mitä meille kuuluu. Jeesus lupasi olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Se tarkoittaa, että Hänen kasvonsa ovat joka päivä kääntyneet meihin päin.
  • Ja anna meille sinun rauhasi… Maailma jossa elämme, on hyvin rauhaton. Kiire, levottomuus ja ahdistus täyttää jokaisen päivän. Jumalalla on valta vapauttaa meidät siitä kaikesta. Kaiken metelin, stressin ja levottomuuden keskelle Jumala voi antaa meille rauhan ja tyyneyden.
  • Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen…. Emme rukoile ketä tahansa Jumalaa siunaamaan meitä, vaan sitä kolmiyhteistä Jumalaa, johon uskomme. Isää, Jumalaa, Luojaamme, ja Jeesusta, syntiemme sovittajaa ja armahtajaa, ja Pyhää Henkeä, joka auttaa meitä uskomaan ja tuntemaan Jumalaa.
  • Aamen… Tähän sanaan olemme tottuneet päättämään rukoukset. Hepreankielinen sana Aamen tarkoittaa "totisesti". Kun sanomme Aamen, vakuutamme olevamme tosissamme tämän rukouksen kanssa. Ihan totta, Jumala, minä vakavissani rukoilin sinua, ota sinäkin minut vakavasti…
Rasti 5

5) Raamatunkohdat ja saarnat
  • 1. Lukukappale - Vanhasta testamentista
  • 2. Lukukappale - Uudesta testamentista, ei kuitenkaan evankeliumeista
  • Evankeliumi - Matteus, Markus, Luukas tai Johannes
  • Saarna : tekstin selittämistä ja opettamista
  • Ryhmälle annetaan/luetaan päätösjumalanpalveluksen teksti ja käsketään laatia siitä pieni "saarna", siis ajatuksia, selitystä, opetusta. Kaikkien ryhmien laatimat saarnat tullaan lukemaan leirin päätösjumalanpalveluksessa.
  • Avuksi voidaan laatia tekstistä kysymyksiä, jotka ovat erilaisia eri ryhmille. Ryhmä miettii tekstiä omista kysymyksistään käsin, mutta saarnaan saa kirjoittaa toki kaikkia ajatuksia. Ei haittaa, vaikka kaikilla ryhmillä olisi samojakin ajatuksia.
  • Tavoitteena on, että ryhmä oivaltaa mikä ja minkälainen puhe saarna on. Evankeliumiteksti kannattaa valita harkiten, mahdollisimman tuttu ja konkreettinen teksti.
Rasti 6

Kerrotaan ensin, että käydään läpi ne kohdat, missä kohtaa jp:ssa noustaan seisomaan, sitten kerrotaan ehtoollisesta ja lopuksi vietetään symbolista ehtoollista.

6)  Missä kohdassa seisotaan?
  • Iso: "Missä muualla kuin jumalanpalveluksessa väki nousee seisomaan? Kertokaa esimerkkejä (oikeita vastauksia ovat, korkeampiarvoisen astuessa sisään, opettaja, rehtori, presidentti, maammelaulu; konsertti, jääkiekko tms. -ottelun maalinteko, teatteri) eduskunnassa, oikeussalissa. Häissä. Käteltäessä. Konfirmaatiokulkueen saapuessa.
  • Iso selittää itse omin sanoin: Miltä mahtaa tuntua niistä, joiden vuoksi noustaan tai niiden suhteen jotka nousee?
  • Käykää kaikki jumalanpalveluksen kohdat, joissa on tähti = srk nousee seisomaan. Pankaa leiriläiset itse etsimään numerot ja kohdat (mm. Pyhä-hymi, jossa ei numeroa)
  • Palatkaa sitten kohtaan 23 ja laulakaa se läpi. Se on siirtyminen ehtoollisosaan.
  • Ottakaa sitten Krusifiksi esiin ja varmistakaa ensin, että mikä tämä on (vastaus: Krusifiksi), kysykää mitä yhteistä on sanoilla Jumalan Karitsa ja krusifiksi. Jos eivät osaa selittäkää, että Vanhan Testamentin aikana karitsa teurastettiin, se syötiin osaksi ja osaksi se uhrattiin polttamalla. Siten pyydettiin Jumalalta syntejä anteeksi. Ajateltiin, että uhrikaritsan savun haju saavuttaa Jumalan ja se on merkkinä hänelle siitä, että joku pyytää syntejään anteeksi.
  • Selosta sitten, että Jeesusta kutsuttiin Jumalan Karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin. Kerro, että Jeesus uhrasi itsensä (vuodatti verensä ja sovitti koko ihmiskunnan ja Jumalan välit). Jumalan rangaistus osui Jeesukseen eikä meihin.
Ehtoollisen valmistelu

  • Luetaan ehtoollisen asetussanat.
  • Isonen on puettu Jeesukseksi, samalla kun luetaan, hän "ottaa leivän, siunaa.. jne… " Vuorosanat hän lausuu lukijan puolesta.
  • Kysytään, tietävätkö leiriläiset, mitä leipä ja viini tarkoittavat ja mistä aineksista ne on tehty (vesi, vehnänjauhot ja viinirypäleet).
  • Kerrataan vielä, että ehtoolliselle mennään saamaan syntejä anteeksi, siellä Kristus on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä, ehtoollinen on rakkauden ateria, jossa myös muistellaan Jeesusta, siellä voi jättää taakkansa ja lähteä keventynein mielin eteenpäin.
Ehtoollisen vietto
  • "Symbolinen" ehtoollisen vietto papin johdolla.
  • Alttari, jokainen käy hakemassa kynttiläänsä tulen papilta ja saa paperista leikatun valkoisen sydämen.
  • Lauletaan Riihikirkkohymni (Maksettu on …)
  • jos jää aikaa, lauletaan vielä kiitosvirsi 135 ja kerrataan kolminaisuutta.
  • jos vielä on aikaa lauletaan kiitosvirsi (332), se voi olla esimerkiksi ylistysvirtenä.

Objektista subjektiksi - rippikoulunuori jumalanpalveluksen suunnittelussa ja toteutuksessa

Artturi Kivineva, artturi.kivineva@evl.fi
seurakuntapastori
Laihian seurakunta

Johdanto

Syksyllä 2001 luin Villi-lehdestä kolumnin, jossa kirkon työntekijä totesi rippikoululaisten olevan kirkoissamme monesti objekteja subjektien sijasta. Sen sijaan, että he osallistuisivat jumalanpalvelukseen seurakuntalaisina, he ovat paheksuvien katseiden kohteita, kirjoittaja määritteli. Kirjoittajan mukaan nuoret turhautuvat, mikä synnyttää levottomuutta, ja levoton käytös taas saa aikaan paheksuvia katseita. Omat havaintoni ja kokemukseni tukivat artikkelin väitteitä. Olihan meidänkin seurakunnassamme nuoret ohjattu tiettyyn paikkaan kirkon etuosassa, jotta he olisivat tarkkailtavissa ja siten jollain tavalla hallittavissa.
Mietin, mitä asialle voisi tehdä. Miten levoton ja turhautunut nuori voisi osallistua aktiivisemmin ja olla samalla viivalla muun seurakunnan kanssa? Miten arvioivat ja paheksuvat katseet muuttuisivat positiivisemmiksi? Eikö sen pitäisi olla myönteinen asia, että kirkossa on nuoria?
Seurakunnassamme jumalanpalveluselämä on ollut rippikoulutyön keskeinen osa-alue jo useiden vuosien ajan. Koska jumalanpalveluksen tulisi olla tärkeä kristityn elämässä, se kuuluu olennaisesti myös rippikouluun. Kuitenkin opetus ja asennoituminen tarvitsee muutosta, jotta jumalanpalveluselämälle asetetut tavoitteet voisivat toteutua. Mielestäni uusi rippikoulusuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden ja suorastaan haastaa miettimään uudelleen jumalanpalvelusopetusta.
Jumalanpalveluksesta todetaan Rippikoulusuunnitelma 2001: ssä muun muassa seuraavasti: "Rukous on luonnollinen ja korvaamaton osa rippikoulua. Se antaa nuorelle rippikoulun aikana luontevan tavan olla ja elää Jumalan edessä. - - Jumalanpalvelus on rippikoulun rukouselämän keskus. Se on turvallinen kohtaamispaikka, jossa Jumala itse puhuu meille ja me hänelle. Tällainen Jumalan ja ihmisen välinen vuorovaikutus on tunnusomaista koko rippikoululle."
Suunnitelmassa jumalanpalvelus on nostettu keskeiseksi osaksi paitsi rippikoulua myös nuoren elämää rippikoulun jälkeenkin, koska "jumalanpalveluksessa eletään ja harjoitetaan sitä, mitä rippikoulun aikana käsitellään". Jumalanpalveluselämä siis koostaa ja rakentaa.
Asetin jumalanpalvelusopetuksen ja nuorten aktivoinnin keskeisiksi keinoiksi muutosprosessissa, josta toivoin seuraavan kolmenlaista hyvää. Ensinnäkin toivoin rippikoulun jumalanpalvelusopetuksen saavan uutta puhtia. Toiseksi toivoin, että nuoret voisivat löytää uuden roolin ja näkökulman jumalanpalvelukseen. Vielä toivoin, että nuoret omalla aktiivisuudellaan voisivat muuttaa muun kirkkokansan käsityksiä ja saada täysivaltaisemman jäsen paikan seurakunnan yhteisessä juhlassa.
"Kun nuori osallistuu rippikoulun aikana seurakunnan yhteisiin jumalanpalveluksiin, tarvitsee hän opastusta, tukea ja seurakunnan luottamusta. Rippikoululaisten osallistuminen seurakunnan yhteisiin jumalanpalveluksiin on otettava huomioon niiden suunnittelussa ja toteutuksessa." Näistä suunnitelman virkkeistä löytyvätkin avainsanat seurakunnassamme toteutetulle rippikoulun jumalanpalvelusopetukselle. Tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti seurakuntayhteysjakson jumalanpalveluksiin.

Opastus, tuki ja suunnittelu

Syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana toteutimme jumalanpalvelusopetuksen uudella tavalla. Tarkoituksena oli lisätä rippikoulua käyvän nuoren tietoutta jumalanpalveluksen sisällöstä ja ideasta sekä auttaa häntä löytämään mielekäs tapa osallistua jumalanpalveluselämään. Kun aiemmin jumalanpalvelusopetusta oli annettu tiettynä sunnuntaina ennen ja jälkeen jumalanpalveluksen yhdelle ryhmälle kerrallaan, ajatuksena oli nyt panostaa enemmän aikaa - ja vaivaa - opetusosuuteen. Vanhan käytännön vikana oli, ettei parissa tunnissa ehtinyt kuin vähän raapaisemaan pintaa. Myös ajankohta oppimiselle oli hyvin epäkiitollinen.
Vuonna 2003 rippikouluryhmiä oli viisi, kussakin 18-22 nuorta. Ryhmäkoko oli siis varsin ihanteellinen. Ajatuksena oli keskittää yksi lauantaipäivä jumalanpalvelusopetukselle.
Ensimmäisen ryhmän kanssa kyseinen lauantai oli joulukuun alussa.
Päivästä muodostui seuraavanlainen kokonaisuus:
  •  virsi-, urku-, jumalanpalveluksen liturgiatyyppien ja liturgisten värien opiskelu kanttorin johdolla
  • jumalanpalveluksen ja liturgian merkityksen ja sisällön opiskelu teologin johdolla sekä
  • ryhmätyöskentely, jossa valmisteltiin yhden sunnuntain jumalanpalvelus (kaksi nuorisotyönohjaajaa ohjaamassa)
Kanttorin johtama työskentely alkoi kello 9 kirkossa, jossa nuoret pääsivät läheltä seuraamaan kanttorin työskentelyä ja kokeilemaan hiukan urkujakin. Ruokailun jälkeen klo 12 jatkoimme toisessa tilassa paneutuen kysymykseen, miksi jumalanpalveluksia vietetään. Hyvänä apuna orientoitumisessa ja opetuksessa toimi Löytöretki-oppikirja. Nuoret saivat opetusta myös liturgian synnystä, periaatteesta ja sisällöstä. Tarkoituksena oli valmistaa yhdessä sanajumalanpalvelus, jonka kaavaan ryhmä tutustui.
Teoriaosuuden jälkeen seurasi lyhyt valmistautuminen ryhmätyöskentelyyn. Nuoria kannustettiin ja rohkaistiin toimimaan ja ottamaan vastuuta yhteisestä jumalanpalveluksesta. Ja kuinka ollakaan, nuoret olivat heti valmiita ja kyselivät, että saadaanko me pitää jumalanpalvelus! Ei siis kuulunut vastalauseiden myrskyä eikä "tylsää!" - huutoja.
Ryhmätyöskentelyssä nuoret jaettiin halukkuuden perusteella neljään eri ryhmään: johdanto-, musiikki-, saarna- ja rukousryhmään. Oli tärkeää, että jokaisella ryhmällä oli työntekijä johtamassa keskustelua ja ohjaamassa työskentelyä. Ensin jokaisessa ryhmässä keskusteltiin muutaman ohjepaperissa annetun kysymyksen pohjalta ja sitten valmisteltiin jokin asia jumalanpalvelukseen. Esimerkiksi johdantoryhmä valmisti keskustelukysymysten jälkeen synnintunnustuksen, jonka jumalanpalveluksen liturgi kirjoitti puhtaaksi ja luki sellaisenaan jumalanpalveluksessa.
Keskustelukysymykset oli kullakin ryhmällä erilaiset, ja ne johdattelivat aihepiiriin. Esimerkiksi johdantoryhmän synnintunnustuksen laadintaa edelsi muutama kysymys siitä, ovatko nuoret tyytyväisiä elämäänsä, mitä he haluaisivat siinä muuttaa ja mitä synti tarkoittaa. Viimeisen kysymyksen pohdinnassa käytettiin apuna oppikirjan Katekismus-osaa. Tämän jälkeen nuoret saivat tutustua kirkkokäsikirjan synnintunnustuksiin ja laatia joko niitä apuna käyttäen tai aivan uutta luoden synnintunnustuksensa.
Musiikkiryhmä pohti musiikin, virsien, kirkkotilan ja sen symbolien sanomaa. Virsien osalta käytiin läpi virsien paikka ja merkitys liturgian eri kohdissa. Mikäli kanttori oli ohjaamassa tämän ryhmän työskentelyä, ryhmä valitsi suosituksia apuna käyttäen sunnuntain virret. Musiikkiryhmä valmisti myös tervetulotoivotuksen ja valitsi sen lukijat. Pari musiikkiryhmää oli valmis myös soittamaan jumalanpalveluksessa. Ensimmäisen rippikouluryhmän musiikkiryhmä toteutti esirukouksen musiikkiosuudet pianolla, kitaroilla ja bassolla. Työryhmien valinnoissa onkin otettava huomioon nuorten halukkuus ja toiveet toimia tietyssä ryhmässä. On myös kerrottava työryhmän toimintaohjeet etukäteen mahdollisimman tarkasti.
Saarnaryhmä sai tehtäväkseen ensin antaa palautetta saarnoista ja pohtia saarnan merkitystä. Ryhmän tehtävänä oli valmistella saarnaa joko esimerkiksi draamallisen ilmaisun avulla tai kirjaamalla ylös kysymyksiä, joita sunnuntain evankeliumiteksti herätti. Tässäkin valmistelussa oli ohjaajan tuki hyvin tärkeä. Mikään viidestä rippikouluryhmästä ei lähtenyt draamalliseen ilmaisuun, mutta sen sijaan nuoret laativat hyviä kysymyksiä saarnaajan pohdittavaksi ja vastattavaksi. Ne olivatkin oivia työvälineitä ja samalla muistutuksia saarnaajalle siitä, että hengelliselle sanastolle on helppo sokeutua: nuori kuulija ei välttämättä ymmärrä papille tuttujen sanojen tai fraasien merkitystä. Saarnan vieras hengellinen sanasto tai elämästä irti oleva dogmatiikka vieraannuttaa nuorta ja aiheuttaa turhautumista.
Rukousryhmä pohti uskontunnustusta ja rukousta: mitä uskontunnustuksessa lausutaan ja mikä merkitys rukouksella on kristityn elämässä? Kysymysten jälkeen tutustuttiin rukousten eri muotoihin ja jumalanpalveluksen esirukouksen rakenteeseen. Sitten nuoret muovasivat esirukouksen ja valitsivat työryhmästään lukijat. Apuna laadinnassa oli kirkkokäsikirjan valmiit esirukoukset, joita sai halutessaan käyttää mallina.
Kun ryhmien työskentely oli valmis (aikaa kului noin tunti ja vartti), kokoonnuttiin yhteen ja purettiin työskentely. Kukin ryhmä kertoi lyhyesti, mitä oli pohtinut ja valmistanut. Tärkeä vaihe päivän päätteeksi oli vielä koota kalvolle tiedot toimijoista ja tehtävistä. Koonti tehtiin siinä järjestyksessä kuin tehtävät jumalanpalveluksessa esiintyivät. Liikkeelle lähdettiin kättelijöistä. Valittiin kuusi kättelijää toivottamaan kirkkovieraat tervetulleiksi, jakamaan virsikirjat ja liturgialehtiset. Seuraavaksi valittiin tai varmistettiin tervetulotoivotuksen lukijat (kaksi nuorta). Sitten valittiin kulkueeseen ristin- , kynttilöiden- ja evankeliumikirjan kantajat sekä muut osallistujat ja näytettiin, millaisessa asetelmassa kulkueessa liikutaan. Sen jälkeen kalvolle täytettiin lukukappaleiden ja evankeliumitekstin lukijat. Kolehdinkantoon tuntui riittävän joka kerta halukkaita. Vielä valittiin tai varmistettiin esirukouksen lukijat (yleensä kaksi nuorta) sekä mahdolliset musiikin esittäjät. Alun perin yhtenä huolena oli, onko yhteisen jumalanpalveluksen pitäminen nuorten pakottamista, mutta tämä huoli osoittautui aivan turhaksi: ketään ei tarvinnut onneksi pakottaa mihinkään tehtävään, vaan aina löytyi vapaaehtoisia. Monista tehtävistä tuli myös kilpailua, ja niinpä esimerkiksi kolehdinkantajia ja kättelijöitä oli joka kerta reilusti.
Lopuksi muistutettiin jumalanpalveluksen ajankohdasta ja normaalista mutta korrektista pukeutumisesta. Kello 14.30 työskentely päättyi, ja suunnitelmat jäivät hautumaan ja tekstit odottamaan puhtaaksikirjoittamista. Paikallislehtien kirkollisiin ilmoituksiin laitettiin maininta ja lähetettiin pieni kirjoitus rippikoululaisten valmistamasta jumalanpalveluksesta. Nuorilla ajankohta oli esillä myös rippikoulukirjeessään, jonka he olivat saaneet marraskuussa 2002 rippikoulun aloitustilaisuuden jälkeen.

Seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus

Jokainen viidestä rippikouluryhmästä sai siis vastuulleen oman jumalanpalveluksensa. Ensimmäinen oli 15.12.2002 ja viimeinen 9.3.2003. Aikataulu venähti varsin pitkäksi joulunajan, hiihtoloman ja erinäisten sattumien vuoksi. Suunnittelun ja jumalanpalveluksen välillä oli lyhimmillään väliä viikko, jollain ryhmällä kolme viikkoa. Suunnittelukertoja (lauantaita) oli kolme: ensimmäinen ryhmä oli koolla yksin, mutta seuraavat ryhmät saivat opetusta siten, että toisen ryhmän ollessa koolla kanttorin johdolla toinen sai teoriaopetusta ja valmisteli jumalanpalvelusta. Vaihto tapahtui ruokailun jälkeen. Järjestely säästi aikaresursseja, mutta toisaalta kanttori ei voinut osallistua ryhmätyöskentelyyn. Ihanne olisikin, että yhdelle lauantaille olisi vain yksi ryhmä. Kahden nuorisotyönohjaajamme ja kanttorimme työpanos ja heittäytyminen uuteen kokeiluun oli ratkaisevan tärkeää. Aikaa ja työntekijöitä tarvittiin, mutta kokemuksemme oli, että vaivannäkö myös palkittiin.
Viidestä jumalanpalveluksesta kaksi oli messuja, kaksi sanajumalanpalvelusta ja yksi perhemessu. Erään ryhmän sunnuntaille osui myös uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen, mutta se toikin lisää kirkkovieraita - ja jännitystä. Kun ryhmien jumalanpalvelus-sunnuntai koitti, kokoonnuimme kirkkoon kello 9, kävimme läpi kuviot ja harjoittelimme. Varttia vaille kymmenen kättelijät menivät paikoilleen ja muut odottivat alkua kirkon penkissä. Ilmassa oli jännitystä ja odotusta. Motivointipuheita ei enää tarvittu.
Ensimmäinen kerta oli kriittisin. Silloin testattiin ja kokeiltiin, miten yhdessä valmisteltu jumalanpalvelus toimii. Ilahduttavaa oli nähdä, että kirkkoon oli tullut mukavasti väkeä. Paikalla olivat uskolliset kirkkovieraat, mutta paljon niitä kasvoja, joita ei joka pyhä kohdannut; myös nuorten vanhempia ja sukulaisia. Tämä toistui joka kerta. Suurin ilo oli kuitenkin nähdä, miten antaumuksellisesti ja hienosti kukin nuori hoiti tehtävänsä. Oli kyse paitsi seurakunnan yhteisestä jumalanpalveluksesta, myös ryhmän "omasta jutusta". Kukin halusi hoitaa tehtävänsä kunnolla. Jumalanpalvelus tuntui juhlalta.
Miten suhtautuivat toiset rippikoululaiset? Kävi niin kuin toivottiinkin: he olivat tarkkaavaisesti mukana jumalanpalveluksessa, koska tiesivät, että kunkin ryhmän vuoro koittaisi ja vastuuta olisi jaettavana. Myös muu kirkkokansa piti kokemastaan. He pitivät siitä, että nuorempi polvi otti aktiivisen roolin ja myös hoiti roolinsa tyylikkäästi. Katseet ja ajatukset olivat muuttuneet positiivisemmiksi, ja nuorille tunnuttiin ilomielin suotavan vastuuta ja tehtäviä.

Nuorten kokemukset ja palaute

Mietittäessä jatkoa ja jumalanpalveluselämän kehittämistä oli tärkeää kuulla nuorten omia kokemuksia ja palautetta. Heidän kokemuksensa antavat viitteitä siitä, mihin kannattaa satsata ja keskittyä. Välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen kävimme nuorten kanssa pikaisesti läpi jumalanpalveluksen. Heidän tuntonsa olivat positiivisia ja helpottuneita. Siinä hetkessä oli myös hyvä antaa vilpittömästi positiivista palautetta.
Rippikoululaisillamme on edelleen käytössä rippikoulumuistio seurakuntayhteysjakson merkintöjä varten. Tosin muistiota on kehitetty siten, että joka sivulla on tapahtumaan tai tilaisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja viimeisellä aukeamalla on sivu palautetta varten. Keräämme muistiot ennen leirijaksoa ja luemme merkinnät ja nuorten pohdinnat.
Millaista palautetta nuoret antoivat jumalanpalveluksista? Seuraavassa muutamia otteita muistioista: "Suunnittelua tarvitaan aika kivasti…", "Jumalanpalvelusta oli kiva tehdä, eikä merkkien kerääminen ollutkaan niin tylsää kuin luulin", "Rukousta ei ole niin vaikea keksiä, nuorten valmistama jumalanpalvelus oli kivaa vaihtelua, eikä se tunti niin pitkä aika kirkossa olekaan ja joskus vaan on hyvä päästä sinne", "Olen oppinut järjestämään jumalanpalveluksen", "Valmistelijana: ihan mukavaa, osallistujana: ne laittaa joskus miettimään elämää", "Olen oppinut mikä on liturgi…", "Jumalanpalvelus on vuoropuhelua ihmisen ja Jumalan välillä", "Jumalanpalveluksen toteutuksessa tarvitaan paljon ihmisiä"…
Kaiken kaikkiaan uudistus rohkaisi jatkamaan samalla linjalla. Tosin kehittämistä ja suunnittelua riittää edelleen, mutta jo "raakaversion" toteutus antoi erittäin positiivisen maun. Nuorille voi ja tulee antaa vastuuta, kunhan he saavat ensin myös ohjausta ja riittävästi tietoutta. Näin he voivat entistä enemmän saada irti jumalanpalveluksista, olla enemmän subjekteja kuin objekteja ja olla samalla viivalla muun kirkkokansan kanssa. Se synnyttää hedelmää myös rippikoulun leirijaksojen jumalanpalveluelämässä.
Rippikoulu on monella tavalla mahdollisuus - myös tulevaisuuden kirkkokansan kasvattamisessa, jumalanpalvelusyhteyden syventämisessä ja jatkuvuuden ylläpitämisessä.

Rippikoululaisten messupolku

jumalanpalvelusopetuspäivät 10.1., 7.2. klo 12-16
(lisätietoja : pirjo.salminen@evl.fi)

7.2.
12.00 Kokoontuminen srk-talolla, Pia ohjaa kirkkoon, porukalla kirkkoon etupenkkeihin, ovelta otetaan virsikirjat (Pia ja Pirjo huolehtivat)

Sanajumalanpalvelus saarijärveläisittäin

virsikirjasta oikea kohta, Pirjo

alkuvirsi 484
synnintunnustus 712, päästö
Herra armahda
kunnia KM
kiitosvirsi 135
päivän rukous
teksti, Pia
päivänvirsi 511: 1-5
evank., saarna, usk. tunnustus… Pirjo (vai haluaako Olavi saarnan?
virsi 511:6,7
esirukous, Seppo
Isä meidän
ylistysvirsi 517: 2
siunaus

Infoa päivän kulusta, nimenhuuto
Jako kahteen ryhmään
  • Kirsti ja Seppo kirkossa (urut, messusävelmiä/ vuorotervehdyksiä?, kirkkotila, liturgista symboliikkaa, alttari, ristinmerkki, kupoli, Jumalan silmä, lit. värit vaikka messukasukosita, sakasti..)
  • Pia ja Pirjo srk-talolle, jossa messupolku
n. 13.45 kahvit
14.15 ryhmät vaihtavat, kirkko/ messupolku
15.15 kokoontuminen saliin, yhteenveto, yhteisiä asioita, oppimispäiväkirja (kys. kalvolle)
ylistysvirsi
merkintöjen jako

oppimispäiväkirjakysymykset

Rippikoulun käyminen vaikuttaa minusta …
Odotan rippikoululta…
Kolme asiaa, mitä opin tänään jumalanpalveluksesta
Keiden puolesta toivoisit rukoiltavan yhteisessä jumalanpalveluksessa

Messupolkueteinen, jumppasali

  • Johdanto
  • alkusiunaus, vuorotervehdys, johdantosanat = tervehtiminen
  • pimeä rappu- ja alakäytävä, sinne jotain
  • tulo takkahuoneeseen
  • Rippi
  • käsienpesu (vati, kangaspyyhkeitä), kynttilöitä, kaunis tila
  • synnintunnustus ja -päästö
  • kabinetti ikkunan edessä
  • kunnia,kiitos
  • ruokasali
  • sanaosa, uskontunnustus
  • mannalaput
  • kirkkovuosipalapeli
  • päiväkerhotila
  • esirukous, kolehti
  • maailma, lähimmäiset, hätä läsnä kuvin, esinein
  • pahvi, tussit: rukousaiheita (Ihmisiä, asioita), tuikkujen sytyttäminen, rukousmusiikki
  • juhlasalin etuosa
  • ehtoollinen
  • lattialle hahmoteltu ehtoollispöytä, valk. liinalla leipä ja viini
  • ylsitys, siunaaminen, lähettäminen

Loppiainen

Evankeliumi kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Pyhä muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille.

Liturginen väri Valkoinen

Evankeliumi
Matt. 2: 1-12

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:
- Sinä, Juudan Betlehem,
et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista,
sillä sinusta lähtee hallitsija,
joka on kaitseva kansaani Israelia."
Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Marian ilmestyksenpäivä

Herran palvelijatar
Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.
Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."

Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen

Evankeliumi
Luuk. 1: 26-38
Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella - hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Kiirastorstai

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat.
Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.
Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden.

Liturginen väri Violetti tai sininen

Evankeliumi
Luuk. 22: 14-22
Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: "Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa." Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut."
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!"

Pitkäperjantai

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ´suuri perjantai´
Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi.
Liturginen väri Musta

Luuk. 23: 32-46
Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät." Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.
Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu." Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi." Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas."
Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!" Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."
Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni." Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.

Pääsiäispäivä

Kristus on ylösnoussut!
Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika

Valkoinen

Luuk. 24: 1-12
Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.'" Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.
Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Helluntai

Pyhän Hengen vuodattaminen
Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä).
Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä.
Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper).
Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista.


Punainen
Evankeliumi
Joh. 14: 23-29
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
"Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani - mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu."

Tuomiosunnuntai

Kristuksen kuninkuuden sunnuntai; Kristus, kaikkeuden Herra
Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla "kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle" (Matt. 25: 31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa - tai lopussa ja alussa - kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Viimeisessä tuomiossa Jumalan vanhurskaus toteutuu lopullisesti.
Vihreä
Evankeliumi
Matt. 25: 31-46
Jeesus sanoi opetuslapsille:
"Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.

1. Adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä
Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti.
Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa.
Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.


Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen.


Evankeliumi
Matt. 21: 1-9
Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian."
Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:
- Sanokaa tytär Siionille:
Katso, kuninkaasi tulee!
Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.
Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:
- Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
Hoosianna korkeuksissa!

Joulupäivä

Jouluaattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä.
Joulun jumalanpalvelukset jaksottuvat seuraavasti:
Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.
Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu), joka täällä Pohjolassa on perinteisesti ollut joulun tärkein jumalanpalvelus, lähdemme paimenten kanssa Betlehemiin. Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut.
Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.
Evankeliumi
Luuk. 2: 1-20
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: - Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

valkoinen

  • jumalanpalvelus
  • johdanto
  • Alkuvirsi
  • Alkusiunaus
  • Johdantosanat
  • rippi
  • Synnintunnustus
  • Synninpäästö
  • Herra armahda
  • kunnia ja kiitos
  • Kunnia
  • Kiitosvirsi
  • sana
  • Päivän rukous
  • Ensimmäinen lukukappale
  • Vastaus
  • Toinen lukukappale
  • Päivän virsi
  • Evankeliumi
  • Saarna
  • Uskontunnustus
  • Virsi
  • yhteinen esirukous
  • Uhrivirsi
  • ehtoollinen
  • Vuorolaulu
  • Ehtoollisrukous
  • Pyhä
  • Rukous ja asetussanat
  • Isä meidän
  • Herran rauha
  • Jumalan Karitsa
  • Ehtoollisen vietto
  • Kiitosrukous
  • päätös
  • Ylistysvirsi
  • Siunaus
  • lähettäminen

Rippikoulun jumalanpalveluskasvatus Alavuden seurakunnassa:

lisätietoja : heikki.perkio@evl.fi

I sunnuntai (tammi-helmi-maaliskuussa) klo 9-15 sisältäen

  • jp-oppitunnin nuortentalo Pappilassa (johdanto – sana – ehtoollinen – päätös) + tekstit ja virret + huomiotehtävä kirkkorakennuksesta (väritys, arkkitehtuuri, alttaritaulu, kattokruunut, urkufasadi, maalaukset, liturgiset värit…) ja symboliikasta
  • jumalanpalveluksen
  • ruokailun + huomiotehtävän purkamisen samassa yhteydessä,
  • seuraavan sunnuntain jp:n suunnittelun ryhmittäin: 1. virret ja muu musiikki, kysymyksiä suntiolle, virsitaulun täyttö ym. suntion apuna 2. synnintunnustuksen laatiminen ja lukeminen + kolehdin kanto 3. esirukouksen laatiminen ja lukeminen + tervehtiminen ovilla 4. tekstien sisällön pohdinta ja lukeminen, saarnavinkkejäkin + kynttiläkulkue alkusoiton aikana lähetyskynttelikköön
  • päiväjuoman
  • päätöstunnin: ensi sunnuntain jp:n kokonaisuuden harjoittelu (pappi).
II sunnuntai: heti seuraavana sunnuntaina yhdessä toteutettava jp:

  • kokoontuminen kirkkoon klo 9.00
  • ryhmien tehtävien kertaus: 1. virret ja muu musiikki (virsitaulujen valmistus, kukat, mikit…) 2. kynttiläkulkue alkusoiton aikana lähetyskynttelikköön + synnintunnustuksen lukeminen, kolehdin kanto 3. tervehtiminen ovilla + esirukouksen lukeminen 4. tekstien lukeminen
  • yhdessä palautekeskustelu kirkossa
  • suntion toimenkuvaan ja sakastiin tutustuminen
III sunnuntai: (maalis-huhtikuussa) Pappilassa klo 9-15 sisältäen aiheet:
  • ehtoollisopetus klo 9-10
  • osallistuminen messuun ja ryhmittäin ehtoolliselle
  • ruokailu
  • oppikirjan (Tunnetko tien) aiheista esim. Onko Jumala olemassa
  • välipala
  • Miten voisin ymmärtää Raamattua (Tunnetko tien)
Lisäksi intensiivijaksolla päivittäin ryhmittäin itse toteutettu aamujumis

Alavuden seurakunnan rippikoulut vuonna 2004:

Hiihtolomaleiri: Alkukokoontumiset:

9 T + 17 P = 26 LA 13.12 klo 10-14 Pappilassa
Tapani Renko SU 4.1 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
Heikki Perkiö KE 7.1 klo 19 vanhempainilta srk-talossa
Lasse Kataja PE 9.1 klo 18 kutsuilta Pappilassa, mukana isoset + 6 isosta SU 11.1 klo 10 kirkossa ryhmän valmistelema jp, mukana isoset
PE 6.2 klo 18 ryhmän toinen kutsuilta Pappilassa, mukana isoset
SU 15.2 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
Leirijakso LA 21.2. – LA 28.2 Oulangan Majalla Kuusamossa

Konf. SU 7.3.2004, leirimaksu 250€

Aittoosaaren I leiri: Alkukokoontumiset:

14 T + 12 P = 26 SU 18.1 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
KE 21.1 klo 19 vanhempainilta srk-talossa
Tapani Renko PE 23.1 klo 18 ryhmän I kutsuilta Pappilassa, mukana isoset
Heikki Perkiö SU 25.1 klo 10 kirkossa ryhmän valmistelema jp, mukana isoset
Lasse Kataja SU 21.3 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset + 6 isosta + kaikkien ryhmien yhteinen lähetysilta PE 16.4 srk-talossa
Leirijakso KE 2.6. – TI 8.6 päättyen vanhempainiltaan

Konf. SU 13.6.2004, leirimaksu 70€

Päiväripari: Alkukokoontumiset:

3 T + 6 P = 9 SU 25.1 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
KE 28.1 klo 19 vanhempainilta Pappilassa
Timo Kumpunen PE 30.1 klo 18 ryhmän I kutsuilta Pappilassa, mukana isoset
Heikki Perkiö SU 1.2 klo 10 kirkossa ryhmän valmistelema jp, mukana isoset
Mari Järvinen SU 28.3 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset + 2-4 isosta + kaikkien ryhmien yhteinen lähetysilta PE 16.4 srk-talossa
Kesäjakso MA 14.6. – PE 18.6 ja MA 21.6. – TO 24.6

Konf. SU 27.6.2004, ruoka- ja materiaalimaksu 20€

Aittoosaaren II leiri: Alkukokoontumiset:

18 T + 7 P = 25 SU 8.2 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
KE 11.2 klo 19 vanhempainilta srk-talossa
Tapani Renko PE 13.2 klo 18 ryhmän I kutsuilta Pappilassa, mukana isoset
Heikki Perkiö SU 15.2 klo 10 kirkossa ryhmän valmistelema jp, mukana isoset
Mari Järvinen SU 4.4 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset + 6 isosta + kaikkien ryhmien yhteinen lähetysilta PE 16.4 srk-talossa
Leirijakso KE 30.6. – TI 6.7 päättyen vanhempainiltaan

Konf. SU 11.7.2004, leirimaksu 70€

Aittoosaaren III leiri: Alkukokoontumiset:

13 T + 14 P = 27 SU 7.3 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset
KE 10.3 klo 19 vanhempainilta srk-talossa
Elina Mäki PE 12.3 klo 18 ryhmän I kutsuilta Pappilassa, mukana isoset
Alpo Korpinen SU 14.3 klo 10 kirkossa ryhmän valmistelema jp, mukana isoset
Mari Järvinen SU 18.4 klo 9-15 Pappilassa, mukana isoset + 6 isosta + kaikkien ryhmien yhteinen lähetysilta PE 16.4 srk-talossa
Leirijakso KE 14.7. – TI 20.7 päättyen vanhempainiltaan

Konf. SU 25.7.2004, leirimaksu 70€

Mustasaaren suomalainen seurakunta/Isonkyrön rovastikunta

lisätietoja : jari.friman@evl.fi

Oppimiskokonaisuus: rippikoulusuunnitelman osio rukous

Tausta: Aiemmin rippileireillä isoset (sekä työntekijätkin) pitivät aamuhartauksia ja työntekijät (sekä isosetkin) pitivät iltahartauksia. Jotakin enemmän haluttiin, mutta vasta rippikoulu-uudistus lopulta innosti muuttamaan kuvioita.

Rukous – eli hartauselämän toteuttaminen rippileirillä

A) Aamulla rukoushetki
  • rukoushetken yksinkertainen kaava oli tullut tutuksi jo päiväkouluosuudessa
  • kakkosleirillä oli paikalla sekä kanttori että kanttoriharjoittelija, joten vuorolaulut laulettiin (päiväkoulussa ne oli lausuttu)
  • vastuuhenkilöstä riippuen rukoushetkeen saattoi sisältyä myös lyhyt puhe
B) Päivällä jumalanpalvelus
  • oli valittu keskeisiä kirkkovuoden pyhiä, joitten mukainen sanajumalanpalvelus toteutettiin
  • eri ryhmät isosten ja työntekijöiden johdolla valmistelivat mm. kirkkotilan ja saarnaan jonkin draamapätkän tai muun havainnollistamisen
C) Illalla seurat
  • seuroissa käytettiin nuorten veisuja, virsiä ja joskus levymusiikkia, jota kuunneltiin tai jonka päälle laulettiin
  • isonen ja työntekijä käytti puheenvuoron
  • rukouskäytäntö vaihteli: työntekijä rukoili ääneen, oltiin pienissä ryhmissä ja tehtävänä oli rukoilla vieruskaverin puolesta ääneti, oltiin pienissä ryhmissä ja rukoilla sai omaan tahtiin ääneen tai ääneti
D) Seurojen päätteeksi vapaaehtoinen rukoushetki
  • yleensä paikalle jäi puolet työntekijöistä ja enemmistö isosista
  • riparilaisia jäi enemmistö viimeisenä iltana
Arviointia
  • rukoushetki ei saanut etukäteen työntekijöiden jakamatonta kannatusta, hyvin se kuitenkin toimi ja herätteli leirin uuteen päivään, sama kaava ja toisto olivat vahvuuksia
  • jumalanpalvelus toi riparilaisille erilaisia osallistumismahdollisuuksia, ”kuin kirkossa” oli opittu istumaan jo ennen leiriä, nyt asiat toivon mukaan syvenivät ja selvisi käytännön kautta miksi mitäkin tehtiin (toki ennen seurakunnan toimintaan osallistumisjakson alkua oli jumalanpalvelusta käyty läpi teoriassa ja lauluosuuksia harjoitellen)
  • seurat olivat parhaimmillaan puheenvuorojen käyttäjien henkilökohtaista tilitystä ja rukoushiljaisuutta ; hyvin olivat nuoret oppineet hiljaisuutta sietämään
  • vapaaehtoiseen rukoushetkeen jäämisen kynnys on korkea, kuitenkin henkilökohtaisia rukousaiheita otettiin niissä esille, joten käytäntö puolusti paikkaansa. Leirin viimeinen ilta yllätti: leirinvetäjät eivät myönnä manipuloineensa tai muutenkaan toimineensa muista illoista poikkeavasti ja kuitenkin enemmistö leiriläisiä halusi osallistua! Parivaljakko pappi & kesäteologi rukoilivat sitten lyhyesti kunkin leiriläisen puolesta ja vaikka ”Heinolan hurmosta” ei koettu, oltiin pyhällä maaperällä: kun ensimmäisen leiriläisen puolesta rukoiltiin, vaikutti Pyhä Henki vuoroaan odottavissa liikutusta. Järjestyksen Jumala hoiti hiljaa ja hyvässä järjestyksessä nuoria ja varmasti jätti hyvän muiston läsnäolostaan. Kun rukoushetki oli päättynyt, halusi osa niistä, jotka eivät olleet ensin jääneet, tulla rukoiltaviksi. Siunatuksi lopuksi: riparivuosi poiki ihan oikeita seurakuntanuoria, jotka käyvät hoitamassa uskoaan seurakunnassa ylistysmusiikin (fire4u sekä Petri Kosonen rulaavat!), raamatuntutkistelun ja rukouksen merkeissä.
PS

Kuuma vinkki: jos seurakunnassasi on havaittavissa konfirmaatiopäivän iltaan osuvaa kaljoittelua tai muuta kyseenalaista ”ilonpitoa”, kokeile Mustasaaressa jo kahtena kesänä hyväksi havaittua ”keksintöä” (saa kokeilla, vaikka ei ”aikuistuneiden” nuorten lieveilmiöitä olisikaan):

järjestä konfisjatkot tarpeeksi myöhään esim. klo 21. Meillä idea otettiin hyvin vastaan: pikkupurtavaa, limsaa, seurustelua, pelailua ja puheita ja suuri enemmistö nuorista turvallisesti seurakunnassa pikkutunneille asti.

Kirkkovuosi -oppitunti ( Multian seurakunta )

Tavoite: Kirkkovuoden juhlat nuorille tutuksi

1. adventti väri: valkoinen/violetti tavara: adventtikynttelikkö virsi: 2:1
2. joulu väri: valkoinen tavara: seimi virsi 21:2
3. uusi vuosi väri: valkoinen tavara: kalenteri virsi: 38:5
4. loppiainen väri: valkoinen tavara: kruunu virsi: 46:1
5. kynttilänpäivä väri: valkoinen tavara: kynttilä virsi: 49:1
6. laskiaissunnuntai väri: vihreä tavara: sydän, ankkuri, risti virsi: 54:1
7. Marianpäivä

© Lapuan hiippakunta 2012-2016, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Sivuston suunnittelu & toteutus: Innowise