Kärsimys ja kuolema

Tämä on viruksen (=pirun) torjuntaohjelma rippikoulukäyttöön. Päivitettävä päivittäin.

(J. Ikola, M. Kristola, A-J. Pulli, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta)

lisätietoja : matti.kristola@evl.fi

"Olen lakannut olemasta kuolematon, siksi elämästä on tullut niin arvokas." (M. Lindquist)

Aihe: elämä, kuolema, ylösnousemus, iankaikkinen elämä

• Opastettu retki hautausmaalle
• Rippikoululaiset voivat käydä myös "omilla" haudoillaan (mummat, paapat jne.)
• Kappelissa opetustuokio hautaansiunaamisesta, hautajaisjärjestelyistä ym.
• Lapualainen saattoperinne
• Omien kokemusten vaihtaminen
• Raamatun opetukset kuolemasta, ylösnousemuksesta, iankaikkisesta elämästä
• Rukous, virret, esim. hautaus ja iankaikkisuusvirret

Näkökulma: Usko.

Oppitunti pidetään kappelissa. Ympäristö on hiljentävä, rippikoululaiselle hieman vieras ja pelottavakin, joku voi olla ensimmäistä kertaa elämässään kappelissa. Äänenpainot ovat hiljaisia ja johdattavat kuoleman salaisuuden ja lopullisuuden äärelle.

Oppitunnilla käsitellään papin puheessa mm. seuraavia asioita:

• Kolme erilaista tapaa ajatella, mitä kuolemassa tapahtuu: 1. kaikki päättyy kuolemaan, 2. ihminen syntyy uudestaan esim. eläimeksi, 3. ihmisen sielu siirtyy tuonelaan odottamaan kuolleitten ylösnousemusta ja ruumis maatuu.
• Voidaan kertoa biologian näkökulmasta, mitä kuolemassa tapahtuu. Ihmisen kuolema ei ole yht´äkkinen, vaan prosessi. Esim. parta kasvaa vielä kliinisen kuoleman jälkeenkin. Tässä voi kysellä rippikoululaisilta, ovatko he nähneet kuollutta, onko joku valvonut tai ollut kuolinvuoteen äärellä.
• Kerrotaan Raamatun näköaloista viimeisestä tuomiosta ja uudesta luomisesta. Kuolleiden ylösnousemusta käsitellään. Painotetaan sitä, että vaikka lopun ajan tapahtumat ovat pelottavia ja niitä on vaikea käsittää, niin kristitylle se on kuitenkin ilon päivä. Viimeisellä tuomiolla ei kukaan kestä omassa varassa tai omien hyvien töittensä ansiosta. Ainoastaan Kristuksen armo pelastaa tuossa hetkessä. Käsiteltäviä raamatunkohtia voivat olla esim. Matteus 25 ja 1 Kor.15.
• Oppitunnin lopuksi tai aluksi voidaan tehdä mielikuvitus-matka ajassa. Siinä käydään läpi elämänkaarta aina omalle kuolinvuoteella saakka. Tuossa tilanteessa tehdään kysymys: tuleeko kuolema sinulle ystävänä vai vihollisena? (ts. oletko elänyt täyden elämän vai onko jotain jäänyt tekemättä?) Kuolemaa ajattelemalla pyritään rippikoululaista auttamaan näkemään tämä elämä ainutlaatuisena ja arvokkaana.
• Tunnin aikana varataan mahdollisuus myös kysymyksiin, kommentteihin ja keskusteluun.

(Hautausmaan kävelykierroksen jälkeen tai Seinäjoella polttohautaus paikkaan tutustumisen jälkeen pikku-kappelissa)

Virsi 631 "Oi herra jos mä matkamies maan"

Tämän jälkeen opettaja kertoo kuoleman kohtaamisesta, kuolinviesti tulee aina yllättäin.

Suru on elettävä läpi .Suru vie oman aikansa. Myös miehellä on lupa itkeä ja on lupa muistella.

MEILLÄ ON Jeesuksen lupaus JOH 11: 25

Iankaikkisen elämän toivo ja usko siihen, että näemme kerran taivaassa.

Ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen uskoen me siunaamme vainajan haudan lepoon.

Lyhyt rukous ja virsi esim. "Sun haltuus rakas isäni" virsi 377.

Tilanteen kesto noin 10-30 min. On myös varattava nuorelle aikaa puhua kokemastaan ja kysellä !

Säynätsalon seurakunnan rippileiri ( lisätietoja : saija.kronqvist@evl.fi )

Johdanto

Rippikoulun valmisteluprosessi alkoi maaliskuussa 2003, kun vetäjiksi ja opettajiksi leirille valittiin Saija Kronqvist, Jaakko Ovaska, Tarja Puukko ja Petri Tiusanen.

Opetus yleisesti

Aikataulun pitäminen joustavana osoittautui leirielämässä tärkeäksi, niin että opetus muodosti elävän prosessin. Opetustuokiot koottiin usein kolmesta elementistä, ja kussakin opetuspisteessä oli 1-2 vetäjää. Opetustilat olivat tuolloin erilliset: sali, sauna ja kappeli/ majoitusrakennus.

Opintotuokioita toteutettiin usein noin 10 hengen ryhmissä (kaksi isosryhmää yhdessä). Opetustilanteissa pienryhmiinjako tuntui erittäin onnistuneelta ratkaisulta. Oppimisilmapiiri parani, koska oppilaat saattoivat keskittyivät opetukseen paremmin. Myös isosryhmiä käytettiin opetuksessa. Silloin ryhmän koko oli 5-6 henkeä.

Opetus koettiin vahvasti ryhmäprosessiksi. Läsnäolo tunneilla mahdollisti ryhmän havainnoimisen ja antoi tilaa opetustilanteiden reflektoinnille. Opettajat saattoivat siis pohtia, miten tuoda seuraavat opintojaksot ymmärrettävästi esiin, että juuri nämä leiriläiset hyötyisivät työskentelystä.

Kaikkien opettajien läsnäolo oppitunneilla koettiin myönteisenä, jotta kaikki opettajat pysyivät mukana siinä, mitä leirillä opetettiin. Samalla opintokokonaisuuksien liittäminen toisiinsa helpottui paitsi opetustilanteissa, myös arjen keskellä (- muistatteko mitä puhuttiin tunnilla eilen?).

Toisaalta läsnäolon vaatimus sitoi opettajien aikataulun ja esti lepäämästä oppituntien aikana. Yhteisten opetustuokioiden suunnittelulle jäi leirin aikana varsin vähän aikaa. Siksi oppituntien valmistamiseen olisi kunkin opettajan pitänyt varata riittävästi aikaa ennen leirin alkua.

Opetuksen prosessiluonteisuuden vuoksi oli hyvä, että opetusvastuuta voitiin jakaa ja opetussuunnitelmia muuttaa nopeastikin.

Opetuksessa pyrittiin kannustamaan omiin kysymysten tekemiseen. Tähän tarkoitukseen varattiin kysymyslaatikko ja myös oppitunneilla oli tilaa kysymyksille. Leirin kuluessa opettajakunta huomasi, että kysymysten kautta työskenteleminen vaatii tarkat ääneenlausutut keskustelusäännöt, sillä muuten joudutaan tilanteeseen, että oppilailla on paljon kysymyksiä, mutta he eivät jaksa kuunnella vastauksia niihin.

Isoset olivat mukana opetustuokiossa mm. luomistehtävässä, ihmisen vastuu- opetustuokiossa sekä evankeliumidraamoissa. Sen lisäksi he järjestivät diakoniasuunnistuksen. Isoset kyseenalaistivat kuitenkin usein omaa rooliaan oppimistuokiossa ja kokivat sen vieraana tehtävänä. He eivät olleet riittävästi mieltäneet omaa osuuttaan opetusprosessissa.

Opetustuokio 3 x 20 min

1. Rippikoululaiset olivat noin 10 hengen ryhmissä. Saijan vetämässä ryhmässä kokoonnuttiin hiekkarannalle palavan kynttilän ääreen. Jokainen sai ottaa kynttilän läheisyydestä sellaisen paikan, joka kuvasi hänen suhdettaan kuolemaan. Jos rippikoululainen oli vasta ollut sukulaisensa tai tuttavansa hautajaisissa hän tuli lähemmäksi kynttilää tai jos kuolema oli etäisempi hän jäi kauemmaksi kynttilästä.

Jokainen sai sanoittaa valitsemaansa paikkaa.

Siirryttiin sisälle, jossa luettiin tuttuja raamatuntekstejä kuolemaan liittyen. Rippikoululaiset piirsivät tekstien pohjalta. Kuunneltiin suomalaisia virsiä instrumentaalimusiikkina.

2. Istuttiin kodassa jossa paloi kynttilöitä. Tarja Kertoi omakohtaisen kertomuksen kuoleman kohtaamisesta ja luki pari runoa. Tämän alustuksen pohjalta jokaisella oli mahdollisuus kertoa oma suruun liittyvä kokemuksensa tai se millaisia tunteita alustus nosti mieleen.

Petri ja Jaakko olivat luokkatilassa. Musiikin ja laulun kautta lähestyttiin aihepiiriä.

Kärsimysnäytelmä Markuksen mukaan

Toteutettu viime kesänä TOKO-rippileirillä (=toimintakokemus-rippileiri). Sijoitettiin leirin keskivai- heille sunnuntaipäivään. Lisäksi sitä ennen oli ollut Jeesuspäivä. Kärsimysnäytelmän avulla mentiin läpi koko kärsimyshistoria ja päätettiin Jeesuksen ylösnousemukseen.

Kärsimysnäytelmän käsikirjoitus oli Raamatusta ja se oli jaettu neljään näytökseen. Kussakin näytök- sessä oli useampia kohtauksia. Näytelmän ideana oli, että mitään ei tarvinnut opetella ulkoa. Vuoro- sanat sai lukea paperista.

I Näytös (Mark. 14: 32-15:1)

• Jeesus rukoilee Getsemanessa, Mk 14:32-39
• Jeesuksen vangitseminen, Mk 14:43-52
• Jeesus suuren neuvoston edessä, Mk 14:53-65
• Pietari kieltää Jeesuksen, Mk 14:66-72
• Jeesus luovutetaan Pilatukselle, Mk 15:1

II Näytös (Mark 15: 2-20)

• Jeesuksen kuulustelu ja tuomio, Mk 15:2-15
• Jeesus sotilaiden pilkattavana, Mk 15:16-20

III Näytös (Mark 15: 21-41)

• Jeesuksen ristiinnaulitseminen, Mk 15:21-32
• Jeesuksen kuolema, Mk 15:33-41

IV Näytös (Mark 15:42-16:20)

• Jeesuksen hautaaminen, Mk 15:42-47
• Jeesuksen ylösnousemus, Mk 16:1-8
• Jeesus ilmestyy opetuslapsille, Mk 16:9-20

Päivä aloitettiin aamuhartauden jälkeen harjoituksella, jossa näyteltiin erilaisia rooleja, mm. postin- kantaja, opettaja, lääkäri, pappi. Harjoituksen tehtävänä oli vapauttaa rippikoululaiset näyttelemään

ja havaitsemaan, että kunkin ammatin edustaja esiintyy tietyllä tavalla. On olemassa paljon roolikäyt- täytymistä.

Tästä harjoituksesta siirryttiin kärsimysnäytelmään. Sen käsikirjoitus jaetiin jokaiselle ja todettiin, että
siinäkin on erilaisia rooleja. Jokaisella on jonkinlainen mielikuva sen henkilöiden käyttäytymisestä.

Rippileiri oli toiminut 4 eri ryhmässä koko ajan. Nytkin jokaisen ryhmän tehtäväksi tuli perehtyä yh- teen näytökseen ja valmistella oma osuutensa kärsimysnäytelmää varten. Se tehtiin vaiheittain.

I vaiheessa ryhmät tutustuivat oman näytöksensä teksteihin. Samalla he miettivät roolihenkilöitä. Tämän työskentelyn jälkeen tultiin yhteen ja etsittiin jokaiselle rooli. Niistä henkilöistä, jotka esiin- tyivät useammassa näytöksessä, äänestettiin (mm. Jeesus). Eri näytöksissä sama henkilö näytteli tiettyä roolia, eli esim. Jeesus oli koko ajan sama henkilö.

II vaiheessa mietittiin ja tehtiin ryhmittäin kärsimysnäytelmän paikat. Leirikeskus tarjosi siihen erin- omaiset puitteet, mm. Golgataa varten löytyi hyvä kukkula, jonne raahasimme suuren määrän kiviä.

Leirin teologi valmisti näytelmässä tarvittavat ristit. Kaksi niistä pystytettiin valmiiksi Golgatalle, kolmannelle tehtiin paikka valmiiksi. Niin ikään teologin tehtäväksi jäi etsiä eri kohtauksiin liittyvät virret.

III vaiheessa mentiin ryhmittäin näytelmä läpi ja puettiin roolivaatteet. Leirikeskukseen oli tuotu
roolivaatteita, joita oli käytetty seurakunnan joulu- ja pääsiäisvaelluksilla.

IV vaihe oli näytelmän esittäminen. Aloitimme mäeltä, jossa Jeesus rukoili opetuslapsineen ja sinne saapuivat vangitsijat Juudaksen johdolla. Mäeltä siirryttiin virttä veisaten leirikirkkoon, jossa Jeesus joutui suuren neuvoston eteen. Sieltä siirryttiin virren tahdissa nuotiopaikalle, missä Pietari kielsi Jeesuksen kolme kertaa. Sitten Jeesus luovutettiin Pilatukselle. Virren aikana siirryimme sanan terassin eteen, jossa oli Pilatuksen palatsi. Siellä Jeesusta kuulusteltiin ja tuomittiin, kansa huusi Barabbaan vapaaksi. Sotilaat pilkkasivat Jeesusta.

Jeesus kulki ristiään kantaen raskaan, pitkän ja jyrkän polun saunatuvalta Golgatalle. Ihmiset pilkka- sivat, Simon Kyreneläinen kantoi ristiä loppumatkan Jeesuksen uupuessa. Golgatalla ristiinnaulittiin pahantekijät ja Jeesus. (Työntekijät avustivat erityisesti tässä kohtauksessa). Lopulta Jeesus kuolee.

Hänet vietiin hautaan, joka oli tehty sängynpeitoista ja lasten liukumäestä. Naisten mennessä Jeesuk- sen haudalle he huomaavat, että hauta on tyhjä. Enkeli ilmoittaa Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Lopuksi siirryimme leirikeskuksen päärakennukseen. Sali oli pimennetty ja ovet laitettu lukkoon. Siellä Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen.

Päivän katkaisi vanhempien vierailu. Vanhemmat tulivat iltapäivällä ja olivat muutaman tunnin.

V vaihe oli päivän kokoaminen. Se tapahtui niin, että leirin teologi käsitteli Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkityksen. Puhuttiin sovituksesta ja lunastuksesta, ylösnousemuksen todisteista.

Iltahartautena oli Jeesuksen kasvot. Torinon käärinliinoista otettu kuva heijastettiin piirtoheittimellä kankaalle. Hartaudessa puhuttiin, että siinä saattoi olla kuva Jeesuksen kasvoista ja selviteltiin Torinon käärinliinan arvoitusta. Se hiljensi leiriläiset.

VI vaihe oli kärsimysnäytelmän purku, mikä tapahtui vasta seuraavana päivänä. Leiriläiset saivat kir- joittaa yhteiselle paperille tunteita, joita oli herännyt kärsimysnäytelmän aikana. Käytiin yhdessä nämä heränneet tunteet läpi.

Arviointia:

Kärsimysnäytelmä sopii kaikenlaisille rippileireille. Sopii hyvin sunnuntaipäivään, koska leiriläiset odottavat, että se on vähän erilainen. Rippikoululaiset olivat yllättävän hyvin mukana. Varmaan sitä auttoi, ettei tarvinnut osata mitään ulkoa ja saivat olla valmisteluissa ja suunnittelussa mukana. Van- hempien vierailu ehkä katkaisi päivän tunnelmaa. Kanttoria olisi kaivattu, koska virsien laulaminen eri kohtausten välissä ei oikein luonnistanut.

Lisätietoja : esko.kallio@evl.fi

Xtreme-iltapäivä siunauskappelilla

( lisätietoja : vesa.koivisto@evl.fi )

• Rauhoittavaa musiikkia sisään tullessa / kanttori
• Johdanto käsiteltäviin asioihin
• jokin esimerkkitapaus kuolemasta (esim. nuori)
• elämän arvaamattomuus
• iankaikkisen elämän toivo jo alussa esille
• virsi 517: 1, 4
  
• jakaannutaan kahteen ryhmään (mikäli isompi porukka):
• Kappelissa opetussessio kuolemasta ja iankaikkisesta elämästä
• Alakerrassa tutustutaan vahtimestarin esittelemänä siunauskappelin tärkeisiin paikkoihin, kuten krematorio + opetusta kuolemasta ja iankaikkisuudesta

Krematorio:


Opetusta:



Xtreme-illan hautausmaakierroksen kysymykset

Kierrellään& katsellaan ryhmittäin isosen johdolla hautausmaalla rauhallisesti kävellen (huom. EI KIIRE!) n. 10-15 min.

Kulkiessa annetaan tehtäväksi miettiä, mikä hauta on puhutteleva ja miksi?

Kuljeskelun jälkeen pysähdytään ryhmän kanssa keskustelemaan seuraavista kysymyksistä:

• Miltä tuntui kävellä täällä? Mitä tuli mieleen?
• Onko lähipiirissä ollut hautajaisia? Minkälaista niissä oli?
• Oletko itse miettinyt/ joutunut miettimään kuolemaa?
• Mitä ihmiselle mielestäsi tapahtuu kuoleman jälkeen?
• Miettikää perusteluja kuolemanjälkeisen elämän puolesta ja sitä vastaan!
• Mitä Raamattu sanoo kuolemanjälkeisestä elämästä?
• Keksikää kysymys koskien kuolemaa/ kuoleman jälkeistä elämää!