Iloiten, rukoillen ja kiittäen

Puhe Nurmon kappalaisten virkaanasettamisessa 6.9.2015

1. Tess. 5:16-17

Hyvät nurmolaiset

Juhlapäivämme teemana on kiitollisuus ja kiittämättömyys. Se on varmastikin aihe, jota meidän on kristittyinä yhä uudelleen ja kovin erilaisissa tilanteissa aiheellista pohtia.

Tämä päivä on Nurmon kappeliseurakunnan juhlapäivä. Seurakunnalla on aihetta kiitokseen, kun se saa johtajikseen kaksi tuttua, täällä Nurmossa jo pitkään toiminutta pappia. Miia Juusola-Vänskä asetetaan johtavan kappalaisen virkaan ja Antti Maunumaa kappalaisen virkaan. Päivän mielialoja ilmaisee osuvalla tavalla Uuden testamentin lukukappaleen alkusanat. Paavali kehottaa seurakuntaa näin: ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.”

Johtavan kappalaisen tehtävä on kappeliseurakunnalle merkittävä. Sitä voisi verrata oviaukkoon, joka avautuu kahteen suuntaan. Johtavan kappalaisen tulee huolehtia siitä, että nurmolaisten asiat ja odotukset tulevat kuulluksi Seinäjoen seurakunnassa ja sen päätöksenteossa. Hän ikään kuin edustaa Nurmon kappeliseurakuntaa isommassa kokonaisuudessa.

Toinen puoli johtavan kappalaisen tehtävää on tuoda viestit koko seurakunnan päätöksenteosta Nurmoon. Silloin hän edustaa yhdessä sovittua linjaa ja pyrkii toteuttamaan sitä Nurmossa. Ilman yhteiseen sitoutumista ajaudutaan ristiriitoihin.

Tärkeää on nyt se, että johtava kappalainen pitää oviaukon avoimena ja katsoo kumpaankin suuntaan. Hän on rajapinnalla ja näköalapaikalla. Jos aukko sulkeutuu, yhteys koko seurakunnan ja kappelin välillä katkeaa. Siitä on seurauksena vain hankaluuksia. Johtava kappalainen on ykseyden vaalimisen virassa.

Tästä seuraa, että johtava kappalainen toimii kahdessa työyhteisössä. Yhdessä kirkkoherran ja muiden johtavien kappalaisten kanssa sinä Miia viitoitat Seinäjoen seurakunnan hengellistä suuntaa ja toiminnan linjoja. Yhdessä Nurmon työntekijöiden kanssa puolestaan toteutat yhteistä työnäkyä kappeliseurakunnassa. Kummassakin työyhteisössä sinulla on paljon annettavaa.

Johtamisen eri alueista ihmisten johtaminen taitaa sittenkin olla vaativinta. Hallinnolla on omat, usein selkeät sääntönsä. Asioita osaamme eritellä ja käsitellä. Ihmisen johtaminen edellyttää monenlaista: tasapuolisuutta, kärsivällistä kuuntelua ja työtoverin innostamista. Ehkäpä kaikkein useimmin epäonnistumme kuuntelemisen taidossa: kuuntelemme mutta emme kuitenkaan kuule.

Sinä Antti olet tehnyt Nurmossa pitkän rupeaman kasvatustyöstä vastaavana pappina. Hyvin hoidettu lapsityö on toimintaa kirkon ja seurakunnan tulevaisuuden hyväksi. Nurmolaisten keskuudessa seurakunnan varhaiskasvatuksella on vahva ja myönteinen asema. Seurakunta on täällä toivottu yhteistyökumppani. Seurakuntaan luotetaan. Se tukee nurmolaista elämäntapaa, johon on kuulunut yksinkertainen kristillisyys esimerkiksi ruokarukouksineen päivähoidossa.

Nyt vastuusi kasvaa. Muodostat yhdessä Miian kanssa työparin. Sinulle siirtyy osa kappeliseurakunnan johtamisvastuusta. Vaikka pääosa hallinnosta ja taloudesta hoidetaan koko seurakunnan tasolla, myös kappeliseurakunnan johtavien työntekijöiden tulee perehtyä talouteen ja valmistella asioita päätettäväksi. Se on tarpeen silloin, kun mietitään, mihin Nurmon alue käyttää sille kuuluvaa osuutta yhteisistä varoista.

Vaikka edellä on ollut puhe johtamisesta ja taloudesta, teidän kummankin virka on olemukseltaan hengellinen virka. Tärkeää on, millaisella mielialalla virkaa hoidatte.

Apostoli Paavali kehotti tessalonikalaisia iloitsemaan, rukoilemaan ja kiittämään. Mitä se voisi merkitä?

Kristityn ilo syntyy siitä, että hän pitää mielessään Jumalan suuret mahdollisuudet. Työmme ei ole sittenkään omien voimiemme ja osaamisemme varassa. Teemme kyllä parhaamme, ja sittenkin vain sen, minkä Jumala saa kauttamme aikaiseksi. Tämä tarkoittaa, että voitte ryhtyä työhön iloisin ja vapain mielin. Uusia vastuita osoittaessaan Kristus ei kadu antamaansa kutsua.

Kun Paavali kehottaa rukoilemaan lakkaamatta, hänen toiveenaan saattaa olla se, että rukouksen ilmapiiri läpäisee tekemisemme ja olemisemme. Kun viettää aikaa Jumalan kasvojen edessä, mieli on levollinen. Oikeastakaan yksikään toimemme ei saisi alkaa ilman rukousta. Rukouksesta saamme työhön tarvittavan voiman.

Kolmanneksi Paavali kehottaa kiitollisuuteen. Kun hän sanoi tässä yhteydessä ”kaikesta”, hän epäilemättä tarkoitti myös vastoinkäymisiä ja hankaluuksia. Niitäkin työssä tulee vastaan. Hankalia asioita ei kuitenkaan pidä välttää. Ne kannattaa kohdata rohkeasti ja avoimesti. Niiden kautta Jumala johdattaa meitä usein eteenpäin joutuisammin kuin silloin, kun kaikki on myötäistä. Herramme pitää huolen siitä, että hänen hyvä tahtonsa toteutuu teidän viranhoidossanne. Sen vuoksi: kiittäkää kaikesta.

Nämä kolme kehotusta sanottuaan Paavali jatkoi näin: ”Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta”. Käykää nyt iloiten, rukoilen ja kiittäen työhön. Olette Kristuksen Jeesuksen omat ja hänen huomassaan. Aamen.

© Lapuan hiippakunta 2012-2016, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Sivuston suunnittelu & toteutus: Innowise