Erityisrippikoulut

SUOSITUS

Lapuan hiippakunnan seurakuntien rippikoulutyölle/rippikouluvastaavat
Rippikoulu kehitysvammaisille ja autisteille
Elämä - Usko - Rukous -rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaan seurakunnan tulee järjestää rippikouluopetus myös erityisryhmille joko itse tai yhdessä useamman seurakunnan kanssa.

Rippikoulujen järjestämisestä vastaavat kehitysvammaisten ja autistien rippikoulun osalta paikallisseurakunnat yhdessä seurakuntien yhteisen kehitysvammaistyön papin kanssa.

Rippikoulun paikallissuunnitelma (RPS) tulee kuulua myös suunnitelma seurakunnan alueella pidettävästä erityisrippikoulusta. Toteutusvuonna se tulee näkyviin myös vuosisuunnitelmaan.
Seurakunta on velvoitettu julkisoikeudellisena yhteisönä noudattamaan yhdenvertaisuuslakia.
On tärkeää, että
• seurakunta tiedottaa rippikouluihin ilmoittautumisesta mahdollisimman kattavasti koko ikäryhmälle, myös erityisnuorille ja heidän perheilleen. Tiedotteessa on syytä mainita mahdollisuus erityisrippikouluun.
• erityisnuoren etu laitetaan etusijalle rippikouluryhmää valittaessa
• myös erityisnuori käy pääsääntöisesti rippikoulun sinä vuonna, jona hän täyttää 15 vuotta.
Ryhmäkoko
Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaan kehitysvammaisten ja autistien rippikouluissa ryhmäkoko on 4-8 nuorta riippuen nuoren tuen tarpeesta.

Työntekijät
Opettajien ja avustavien työntekijöiden määräksi suositellaan kehitysvammaisten ja autistien rippikouluissa 1-2 aikuista leiriläistä kohti riippuen leiriläisen tuen tarpeesta. On tärkeää, että leirillä on riittävä erityisasiantuntemus.

Kehitysvammaisten ja autistien rippikoulu on osa seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyötä. Isosten ja isosia ohjaavan työntekijän rooli on sama kuin yleensä rippikouluissa.

Avustavan henkilökunnan tarve on kehitysvammaisten ja autistien rippikouluissa suurempi kuin tavallisissa rippikouluissa. Runsaslukuinen ja moniammatillinen rippikoulutiimi asettaa vaatimuksia rippikoulun johtamistyölle. Tiimin yhteishenkeen ja selkeään tehtäväjakoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Turvallisuusohje

Erityisrippikoululeirin turvallisuudesta vastaava laatii turvallisuusohjeet. Leirin turvallisuusasiakirjan allekirjoittavat sen seurakunnan kirkkoherra, jonka rippikoulusuunnitelmaan leiri on merkitty (esimiehenä), leirin turvallisuudesta vastaava työntekijä ja muut leiriin osallistuvat seurakunnan työntekijät.

Turvallisuusasiakirjasta käy selville:

1. Henkilöstön määrä ja tehtäväjako
– jokaisen leirille osallistuvan työntekijän tehtävä, samoin turvallisuusvastaavan varahenkilön nimi
2. Kuljetukset leirin aikana
– leirin aikaiset käynnit, retket ja konfirmaatioharjoitukset
– kuka hoitaa kuljetukset?
3. Leirin pitopaikka ja luonne
– leiriläisten erityisvaatimukset huomioidaan (wc-tilat, maasto, portaat yms.)
4. Leirin ohjelmat ja erityisohjelmat kuten esimerkiksi saunominen
yms. on huomioitava suunnitelmaa laadittaessa.
5. Leirikirjeet liitetään turvallisuusasiakirjaan
Hyvin laadittu ja täytetty esitietolomake/osallistujakortti/turvatietolomake auttaa turvallisuusvastaavaa ennakoimaan mahdolliset leiriläisten erityisvaatimukset ja riskitekijät. Leirin turvallisuusohjeisiin voit tutustua: www.evl.fi/keskushallinto/
Kustannukset
Rippikoulun järjestämisestä vastaa aina nuoren kotiseurakunnan rippikoulutyö. Isäntäseurakunta, jonka alueella rippikoulu toteutuu, laskuttaa osanottajien seurakuntia. Tavoite on, että erityisrippikoulujen kustannukset sisällytetään rippikoulubudjettiin.
Rippikoululaiselta perittävä omavastuuosuus vaihtelee seurakunnittain. Kehitysvammaisten ja autistien erityisrippikouluja pidetään yhteistyössä eri seurakuntien kanssa, siksi olisi hyvä pyrkiä samaan omavastuukäytäntöön samalla leirillä olevien kesken.
Maksuvapautuksen voi saada samoilla perusteilla kuin muutkin rippikoululaiset.
Huomioitava erityiskustannus
henkilökohtaisen avustajan palkka- ja täysihoitokustannukset leirijakson ajalta.
Avustajien palkkoihin on hyvä rakentaa yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Toisissa kunnissa rippikoulu on katsottu nuoren normaalielämään kuuluvaksi (subjektiivinen oikeus) ja siten niihin on voitu käyttää vammaispalvelulain mukaisia avustajamäärärahoja.
Lapualla syyskuun 9. päivänä 2008

Pekka Keltto, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan seurakuntien kehitysvammaistyön pastori
Marja-Elina Kosola, diakonissa, Kauhavan seurakunta, Lapuan hiippakunnan rippikoulukonsultti
Leena Luokkamäki, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan seurakuntien kehitysvammaistyön pastori
Maarit Nuopponen, Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön pastori
Margit Nyman, Pirkanmaan seurakuntien kehitysvammaistyön pastori
Reijo Takamaa, Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri
Eija Harmanen, Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri